Arjen läsnäolon valmennusta yksilöille ja tunnetaitoryhmiä järjestöille Tampereella livenä ja etänä, myös viittomakielellä.
Tiedätkö sen hetken, kun kävelet väsyneenä kotiin ja ohiajava auto roiskii loskat päällesi? Ensin suututtaa ja manaat sekä kuskin että elämäsi. Miksi minulle aina käy näin? Sitten otat hetken, hengität syvään ja havainnoit kehoa ja mieltä, tarkastelet mitä sinussa nyt tapahtuu ja arvioit mitä voit asialle tehdä, tässä hetkessä.
Tätä on mindfulness. Pysähtymistä, rauhoittumista sekä omien tunteiden tarkkailua ja hyväksymistä niin pienissä kuin suurissakin elämän tapahtumissa.
Yksilövalmennus on kahdeksan viikon mittainen sukellus itseesi. Tapaamme kerran viikossa etänä tai livenä.
Valmennuksen aluksi määrittelemme yhdessä päämäärän, ja matkan varrella tutustumme tutkittuun tietoon ja harjoitteisiin, joiden avulla löytää perille.
Aina ei tarvitse tietää heti, mitä haluaa. Silloin prosessi aloitetaan siitä, missä et halua olla.
Valmennus on turvallinen tapa tutustua omiin ajatuksiisi. Ilman töitä ei kuitenkaan synny tuloksia. Osallistuminen vaatii siis sitoutumisen tapaamisiin ja itsenäiseen harjoitteluun.
Pari- ja kaverivalmennus toimii samoilla periaatteilla kuin yksilövalmennuskin. Valmennustapaamisten lisäksi sovitte viikon varrelle yhteisen juttutuokion, jonka aikana pohditte yhdessä kunkin viikon teeman mukaisia esiin nousseita kysymyksiä ja oivalluksia.
Järjestö- ja yhdistystoiminnan ytimessä on usein osallistavuus. Mindfulness-taidot puolestaan ovat osallisuuden keskiössä.
Kun järjestöissä tarjotaan osallistujille mahdollisuus tunnetaitojen ja arjen tuettuun opetteluun, tunne oman elämän hallinnasta lisääntyy.
Tuloksena syntyy parempia päätöksiä, merkittävämpiä kohtaamisia ja sujuvammaksi muokkautuva arki.
Positiivisen kierteen voi saada alkuun lyhyelläkin oivalluksia tuottavalla ohjauskerralla.
Yhteistyössä äänisuunnittelija ja säveltäjä Mikko Ihalaisen kanssa toteutamme studiotason rentoutumis- & läsnäoloharjoitus-äänitteitä.
Harjoitteet käsikirjoitetaan ja nauhoitetaan toiveittesi pohjalta, käyttötarkoitukseen toimivina kokonaisuuksina.
Meditaatio- & rentoutumisäänitteitä voi käyttää esimerkiksi terapiatyössä, järjestötoiminnassa, henkisessä valmennuksessa ja hyvinvointipalveluissa kuten kelluntatankkien ääninauhavalikoimassa.
Tutustu toteutuksiimme esimerkiksi Paikka auki -ohjelman kotisivuilla.
Elämäni on ollut yhtä kirjavan tapahtumarikas kuin sinunkin. Matkalla tähän hetkeen olen saanut apua ja tukea lukemattomilta ihmisiltä, jotka ovat osanneet kohdata minut itsenäni – arvostelematta ja kiinni hetkessä.
Pienten kohtaamisten suuret vaikutukset näkyvät nyt konkreettisesti näillä sivuilla. Sosiaalialan töiden ohella opiskelin Mindfulness-valmentajaksi, koska uskon, että jokainen meistä voi rakentaa maailmasta lempeämmän ja syvempiin kohtaamisiin kannustavan paikan aloittamalla itsestään.
Valmentajanasi kuljen rinnallasi. Tarkastelen asioita laajemmasta perspektiivistä, jotta sinä voit keskittyä omaan prosessiisi. Olen joustava, rauhallinen ja läsnä. Ja tarjoan sinulle työkalut, joilla voit polkuasi tasoittaa myös valmennuksen jälkeen.
Mindfulnessia, kuten sen tärkeintä työkalua, meditaatiota, on tutkittu paljon. Toistuvan harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivisesti hyvinkin erilaisiin haasteisiin, kuten ahdistukseen, masennukseen ja kipuun; addiktioista, kuten tupakoinnista ja alkoholista, irtipääsemiseen; ADHD-piirteisiin sekä pitkittyneeseen stressiin.
Myös päinvastaista tutkimusta on alettu nostaa esiin viime vuosina. Mindfulnessin on huomattu esimerkiksi lisäävän minä-keskeisten ihmisten itsekeskeisyyttä entisestään. Sen on myös todettu olevan huono keino, kun päällä on pahin stressijakso tai syvästi traumatisoiva tilanne on tuore.
Mindfulnessin tutkimuksessa on hyvä huomioida tieteellisen tutkimuksen asettamat raamit – tulokset perustuvat usein määrällisiin mittareihin, ja nämä mittarit harvoin huomioivat laadullisia tekijöitä. Tämä tarkoittaa, että määrällisen tutkimuksen avulla on vaikea mitata esimerkiksi yhtä mindfulnessin tärkeintä vaikutusmekanismia – muuttunutta suhdetta itseensä ja sen myötä kasvanutta oman elämän hallinnan tunnetta.
Lopulta kyse on asiasta, jonka me kaikki olemme joskus osanneet – lapsenomaisesta kyvystä pysähtyä hetkeen, ihmetellä ympäröivää maailmaa ja tuntea kaikki tunteet sellaisina kuin ne eteen tulevat.
Mindfulnessia on siis tutkittu, ja siitä on kirjoitettu runsaasti monista eri perspektiiveistä, mutta mindfulnessin voima ei löydy lukemalla. Omaa mieltä ja suhtautumista asioihin voi muokata vain harjoittelemalla. Ja turvallisin tapa lähteä testaamaan, onko mindfulness itselle sopiva keino, on tehdä se asiantuntevan ohjaajan tuella.
Tutustu mindfulnessiin ja sen tutkimukseen esimerkiksi näissä lähteissä:
Jon Kabat-Zinn – Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito
Rick Hanson & Richard Mendius – Buddhan aivot
Tara Brach – Ehdoton hyväksyminen. Elämän vastaanottaminen avoimin sydämin
Duodecim-lehti – Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää?
Mindfulnessia, kuten sen tärkeintä työkalua, meditaatiota, on tutkittu paljon. Toistuvan harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivisesti hyvinkin erilaisiin haasteisiin, kuten ahdistukseen, masennukseen ja kipuun; addiktioista, kuten tupakoinnista ja alkoholista, irtipääsemiseen; ADHD-piirteisiin sekä pitkittyneeseen stressiin.
Myös päinvastaista tutkimusta on alettu nostaa esiin viime vuosina. Mindfulnessin on huomattu esimerkiksi lisäävän minä-keskeisten ihmisten itsekeskeisyyttä entisestään. Sen on myös todettu olevan huono keino, kun päällä on pahin stressijakso tai syvästi traumatisoiva tilanne on tuore.
Mindfulnessin tutkimuksessa on hyvä huomioida tieteellisen tutkimuksen asettamat raamit – tulokset perustuvat usein määrällisiin mittareihin, ja nämä mittarit harvoin huomioivat laadullisia tekijöitä. Tämä tarkoittaa, että määrällisen tutkimuksen avulla on vaikea mitata esimerkiksi yhtä mindfulnessin tärkeintä vaikutusmekanismia – muuttunutta suhdetta itseensä ja sen myötä kasvanutta oman elämän hallinnan tunnetta.
Lopulta kyse on asiasta, jonka me kaikki olemme joskus osanneet – lapsenomaisesta kyvystä pysähtyä hetkeen, ihmetellä ympäröivää maailmaa ja tuntea kaikki tunteet sellaisina kuin ne eteen tulevat.
Mindfulnessia on siis tutkittu, ja siitä on kirjoitettu runsaasti monista eri perspektiiveistä, mutta mindfulnessin voima ei löydy lukemalla. Omaa mieltä ja suhtautumista asioihin voi muokata vain harjoittelemalla. Ja turvallisin tapa lähteä testaamaan, onko mindfulness itselle sopiva keino, on tehdä se asiantuntevan ohjaajan tuella.
Tutustu mindfulnessiin ja sen tutkimukseen esimerkiksi näissä lähteissä:
Jon Kabat-Zinn – Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito
Rick Hanson & Richard Mendius – Buddhan aivot
Tara Brach – Ehdoton hyväksyminen. Elämän vastaanottaminen avoimin sydämin
Duodecim-lehti – Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää?
Mindfulness ei vaadi aiempaa kokemusta, tietopohjaa tai uskonnollista tai ideologista suuntautumista.
Mindfulness tuo elämään hallinnan tunnetta. Se auttaa pysähtymään hetkiin ja huomioimaan omia toimintatapojaan. Neuropsykologi Sam Harrisin sanoin:
”Mindfulnessin avulla voit tietoisesti rikkoa yhteyden tunneimpulssien ja sen toiminnan välillä, mihin impulssi yleensä johtaisi. Se tuo päiviisi satoja, jollei tuhansia hetkiä, jolloin voit tietoisesti valita haluatko toimia totutun impulssin mukaan vai haluatko käyttää tilaisuuden toisenlaisten toimintatapojen oppimiseen, ja kasvaa paremmaksi ihmiseksi.”
Mindfulness-valmennuksessa ei ole kyse taikuudesta tai muistakaan poppakonsteista. Se on yksinkertaisesti tuettu muoto huomata elämääsi vaikuttavat asiat ja päättää, miten niihin suhtautua. Ja aktiivisella harjoittelulla se voi luoda positiivisia vaikutuksia kaikille elämän osa-alueille kauan valmennuksen jälkeenkin.
Jotta muutosta saadaan aikaan, vaaditaan kuitenkin halukkuutta sitoutua harjoitteisiin. Vaaditaan myös sen hyväksymistä, että omaan mieleen tutustuminen saattaa joskus nostaa esiin vaikeitakin oivalluksia omasta itsestä.
Tämän vuoksi mindfulnessin opettelun aloittamista, etenkään itsenäisesti, ei suositella, kun elämässä on juuri tapahtunut jotain syvästi traumatisoivaa. Harjoitteet voivat osaltaan myös lisätä kuormittumista, kun stressitaso on jo valmiiksi valtava, kuten uupumuksen keskellä.
”Meditaatiossa on yksinkertaisesti kyse siitä, että ihminen on oma itsensä ja tietää jotain siitä, mitä se tarkoittaa.” Jon Kabat-Zinn
Tavalla tai toisella me kaikki meditoimme koko ajan. Meditoinnissa on lopulta kyse huomion kiinnittämisestä johonkin asiaan. Sinunkin mielessäsi on juuri nyt varmasti muutamakin asia, joissa huomiosi on tämän tekstin lisäksi.
Meditoimalla huomaamme, mitkä ajatukset tuottavat hyviä lopputuloksia ja tekevät meistä onnellisempia – ja mitkä voimme sivuuttaa, koska niillä ei ole mitään järkevää sanottavaa.
Sinun ei tarvitse osata meditoida osallistuaksesi. Sinun ei tarvitse edes ”uskoa” meditaatioon. Jotta saat valmennuksesta hyödyn irti, sinun on kuitenkin hyvä pitää mieli avoinna ja uskoa harjoittelun voimaan.
On kuitenkin suositeltavaa, että mietit, miksi meditointi kuulostaa tai tuntuu niin vaikealta. Onko kyse mielikuvista, joita sana meditaatio herättää? Vai pomppivista ajatuksista ja pään sisäisestä metelistä, jota tuntuu olevan mahdoton saada kuriin? Näistäkin keskustelemme valmennuksen aikana, kun pohdimme, mitkä harjoitteet sinulle toimivat parhaiten.
Yksilövalmennus kestää kahdeksan viikkoa, ja voidaan toteuttaa livenä tai etänä.
Valmennuksen hinta on 550 €.
Pari- ja kaverivalmennus kestää kahdeksan viikkoa, ja voidaan toteuttaa livenä tai etänä.
Valmennuksen hinta on 400 € / hlö.
Koulutukset ja luennot muokataan aina järjestävän tahon toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Järjestöille tarjoan järjestöystävälliset hinnat (ALV 0 %). Ota yhteyttä niin keskustellaan tarpeistasi tarkemmin.
Ota yhteyttä lomakkeella tai puhelimitse, niin keskustellaan toiveistasi ja tavoitteistasi tarkemmin.
Päätöksen osallistumisesta voit tehdä rauhassa juttutuokion jälkeen.
Mindfulness Tampere
Y-tunnus: 3270085-3
Puhelin: 041 318 1594